Euroopan neuvoston päätöslauselma Covid-19-rokotteista, joka kieltää pakkorokotukset, rokottamattomien syrjinnän ja koronapassin käytön

Euroopan neuvosto on maanosamme johtava ihmisoikeusjärjestö. Siihen kuuluu 47 jäsenmaata ja vaikka se nimensä ja lippunsa perusteella muistuttaakin Euroopan Unionia, niin se ei ole osa EU:ta, vaan se on itsenäinen järjestö ja itse asiassa se on jopa vanhempi kuin EU:n edeltäjä Euroopan Yhteisö. Euroopan neuvoston ideana on toimia eurooppalaisten jäsenvaltioidensa ihmisoikeustilanteen vahtikoirana.

Euroopan neuvoston jäsenmaat ovat ratifioineet Euroopan ihmisoikeussopimuksen, joka on yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta. Tätä varten Euroopan neuvosto on perustanut Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen, johon kansalaisilla on oikeus valittaa, mikäli heidän maansa viranomaiset tai tuomioistuimet loukkaavat näitä oikeuksia. Ehtona tähän on, että loukattu kansalainen käyttää ensiksi kaikki oman maansa valitustiet aina korkeimpiin oikeuksiin asti. 

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mikäli Suomen valtio syrjii kansalaisiaan, niin lopulta asia voidaan viedä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaistavaksi. Sillä on valta antaa Suomen valtiolle langettavan päätöksen. Euroopan neuvoston jäsenmaat ovat sitoutuneet noudattamaan tuomioistuimen lopullisia tuomioita jutuissa, joiden osapuolena ne ovat.

Tästä syystä on erityisen mielenkiintoista lukea Euroopan neuvoston 27. tammikuuta 2021 julkaisema päätöslauselma 2361, joka käsittelee Covid-19-rokotteita. Päätöslauselmassa on muutamia erittäin tärkeitä kohtia.

1) Kohta 7.3.1: vaatii jäsenvaltioita “varmistamaan, että kansalaisille ilmoitetaan, että rokotukset eivät ole pakollisia ja että ketään ei painosteta poliittisesti, sosiaalisesti tai millään muulla tavalla ottamaan rokotetta, mikäli ei itse sitä halua ottaa.”

2) Kohta 7.3.2: vaatii jäsenvaltioita “varmistamaan, että ketään ei syrjitä sen vuoksi, että hän ei ole ottanut rokotetta, johtuen mahdollisista terveysriskeistä tai siitä, ettei kyseinen henkilö ole halunnut ottaa rokotetta.”

3) Kohta 7.5.2: vaatii jäsenvaltioita “käyttämään rokotustodistuksia (joihin “Koronapassi” perustuu) vain määrättyyn tarkoitukseensa rokotteen tehokkuuden, mahdollisten sivuvaikutusten ja haittavaikutusten seurantaan.”

Koko dokumentti on mielenkiintoista luettavaa, mutta pelkästään nämä kolme kohtaa yksiselitteisesti tekevät koronarokotteista vapaaehtoisia ja kieltää kaiken syrjinnän koronapassiin perustuen ja itse asiassa koko koronapassin käytön ihmisten jaottelemiseen ja kansalaisten jättämiseen minkään yhteiskunnan osa-alueen ulkopuolelle. 

Ihme on, että mediamme ei ole tarttunut tähän, vaikka asia on niin merkittävä. Tai ikävä kyllä nykyisessä ilmapiirissä täytyy todeta, että ihme olisi, jos medioissamme olisi laajasti kerrottu meille tästä Euroopan neuvoston päätöslauselmasta. Kaikista ihmeellisintä kuitenkin on se, että kukaan ei ole nähnyt merkittäväksi kääntää tätä dokumenttia kokonaisuudessaan suomenkielelle. Nyt se kuitenkin on teille tarjolla. Olkaa hyvät!

Covid-19-rokotteet: eettiset, oikeudelliset ja käytännön näkökulmat

Euroopan neuvoston päätöslauselma 2361 (2021)
Suomentanut: Juho Hirvelä & Jaakko Piilola

Tekijä(t):
Parlamentaarinen yleiskokous

Alkuperä
Yleiskokouksen keskustelu 27. tammikuuta 2021 (5. istunto) (ks. Asiakirja 15212 , Sosiaaliasioiden, terveyden ja kestävän kehityksen valiokunnan mietintö, esittelijä: Jennifer De Temmerman). Parlamentin hyväksymä teksti 27. tammikuuta 2021 (5. istunto).

1. Uuden SARS-CoV-2 koronaviruksen aiheuttama Covid-19 pandemia aiheutti paljon kärsimystä vuonna 2020. Joulukuuhun 2020 mennessä oli maailmanlaajuisesti rekisteröity yli 65 miljoonaa tautitapausta ja yli 1,5 miljoonaa ihmistä oli menehtynyt. Itse pandemian tautitaakka ja sen torjumiseksi tarvitut kansanterveystoimenpiteet ovat lamauttaneet maailmantaloutta, paljastaneet olemassa olevia vikoja ja eriarvoisuutta (ml. terveydenhuollon saatavuudessa) sekä aiheuttaneet työttömyyttä, talouden heikkenemistä ja köyhyyttä.

2. Turvallisten ja tehokkaiden Covid-19-rokotteiden nopea käyttöönotto maailmanlaajuisesti tulee olemaan välttämätöntä pandemian hillitsemiseksi, terveydenhuoltojärjestelmien suojelemiseksi, ihmishenkien pelastamiseksi ja maailmanlaajuisen talouden ennallistamiseksi. Vaikka ei-farmaseuttiset toimenpiteet, kuten fyysinen etäisyys, kasvosuojainten käyttö, usein suoritettu käsien pesu sekä rajoitukset ja sulkutilat ovat auttaneet hidastamaan viruksen leviämistä, tartuntojen määrä on nyt jälleen nousussa suurimmassa osassa maailmaa. Monet Euroopan neuvoston jäsenvaltiot kokevat nyt toista aaltoa, joka on pahempi kuin ensimmäinen, samalla kun maiden väestö kokee yhä laajemmin ”pandemiaväsymystä”, eikä siten enää ole motivoitunut noudattamaan suositeltua käytöstä suojellakseen itseään ja muita virukselta.

3. Turvalliset ja tehokkaat rokotteet, nopeasti käyttöönotettuinakaan, eivät ole ihmelääke pandemiaan. Vuoden 2020 lopussa ja vuoden 2021 alussa perinteisesti sisätiloissa vietettyjen juhlallisuuksien vuoksi tartuntojen määrä tulee todennäköisesti nousemaan erittäin korkeaksi useimmissa jäsenvaltioissa. Lisäksi ranskalaiset lääkärit ovat juuri tieteellisesti vahvistaneet korrelaation ulkolämpötilojen ja sairaalahoitojen ja kuolemantapausten välillä. Rokotteet eivät todennäköisesti riitä vähentämään merkittävästi tartuntojen määrää tänä talvena – etenkin kun otetaan huomioon, että kysyntä ylittää tällä hetkellä tarjonnan. Näin ollen ei ole mahdollista palata “normaaliin elämään”, parhaassakaan tapauksessa, kuin aikaisintaan vuoden 2021 puolivälistä alkaen.

4. Jotta rokotteet olisivat tehokkaita, niiden onnistunut käyttöönotto ja riittävä kattavuus ovat ratkaisevia. Rokotteiden kehittämisnopeus saattaa kuitenkin aiheuttaa epäluottamuksen tunteen, jota on vaikea estää. Covid-19-rokotteiden tasapuolinen käyttöönotto on myös tarpeen niiden tehon varmistamiseksi. Jos rokotteita ei jaeta riittävän laajasti kunkin maan vakavimmin kärsineille alueille, niistä tulee tehottomia pysäyttämään pandemian kulku. Lisäksi virus ei tunne rajoja, ja siksi on kaikkien maiden etujen mukaista varmistaa maailmanlaajuinen tasapuolisuus Covid-19-rokotteiden saatavuuden suhteen. Rokotusten kanssa epäröinti ja rokotenationalismi kykenevät suistamaan tähän mennessä yllättävän nopeasti ja menestyksekkäästi sujuneen Covid-19-rokoteponnistelun, mikäli sallitaan SARS-CoV-2-viruksen mutatoitua ja sen seurauksena heikentää tähän mennessä maailman tehokkainta välinettä pandemiaa vastaan.

5. Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan siis nyt enemmän kuin koskaan, jotta voidaan nopeuttaa Covid-19-rokotteiden kehittämistä, valmistusta ja oikeudenmukaista ja tasapuolista jakelua. COVAX -järjestely on johtava aloite rokotteiden maailmanlaajuisessa jakamisessa ja saannissa. Maailman terveysjärjestön (WHO), Vaccine Alliancen (Gavi) ja Coalition for Epidemic Preparedness Innovations (CEPI) johdolla COVAX käyttää yhteistyössä olevien maiden antamaa rahoitusta tukeakseen useiden Covid-19-rokotteiden tutkimusta, kehitystä ja valmistusta, sekä neuvotellakseen rokotteiden hinnoittelusta. Rokotteiden turvallinen ja tasapuolinen toimittaminen vaatii asianmukaista rokotteiden hallintaa ja toimitusketjun logistiikkaa, jotka taas edellyttävät jäsenvaltioiden kansainvälistä yhteistyötä ja valmistelua. Tässä suhteessa parlamentaarinen yleiskokous kiinnittää huomiota WHO:n kehittämiin maakohtaisiin ohjeisiin suunnitelmien valmistelusta, täytäntöönpanosta ja maakohtaisesta päätöksenteosta.

6. Jäsenvaltioiden on jo nyt valmisteltava rokotusstrategiansa annosten jakamiseksi eettisellä ja tasapuolisella tavalla. On myös tehtävä päätös siitä, mitkä väestöryhmät asetetaan etusijalle alkuvaiheessa, jolloin rokotetarjonta on vähissä, ja kuinka laajentaa rokotuksia, kun useamman Covid-19-rokotteen saatavuus paranee. Bioetiikan tutkijat ja taloustieteilijät ovat pitkälti samaa mieltä siitä, että yli 65-vuotiaat henkilöt, alle 65-vuotiaat, joilla on perussairaus, joka asettaa heidät suuremman vakavan sairauden ja kuoleman riskiin, terveydenhuollon työntekijät (erityisesti ne, jotka tekevät läheistä yhteistyötä riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden kanssa) ja keskeisessä infrastruktuurissa työskentelevät ihmiset olisi asetettava etusijalle rokotuksissa. Lapsia, raskaana olevia naisia ja imettäviä äitejä, joille ei toistaiseksi ole hyväksytty rokotetta, ei pidä unohtaa.

7. Tutkijat ovat tehneet merkittävää työtä ennätysajassa. Nyt on hallitusten tehtävä toimia. Yleiskokous tukee Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin näkemystä, jonka mukaan Covid-19-rokotteen on oltava maailmanlaajuinen julkinen hyödyke. Rokotuksen on oltava kaikkien saatavilla kaikkialla. Yleiskokous vaatii jäsenvaltioita ja Euroopan unionia:

7.1 Covid-19-rokotteiden kehittämisen osalta:

7.1.1 varmistamaan korkealaatuiset tutkimukset, jotka ovat päteviä ja jotka suoritetaan eettisellä tavalla, noudattaen Oviedon Sopimusta (ETS nro. 164, Oviedon sopimus) sekä sen lisäprotokollaa liittyen biolääketieteelliseen tutkimukseen (CETS nro. 195), joka asteittaisesti ottaa huomioon lapset, raskaana olevat ja imettävät äidit;

7.1.2 varmistamaan, että Covid-19-rokotteiden arvioinnista ja hyväksymisestä vastaavat sääntelyelimet ovat riippumattomia ja suojattuja poliittiselta paineelta;

7.1.3 varmistamaan, että rokotteiden turvallisuutta, tehokkuutta ja laatua koskevia vähimmäisvaatimuksia noudatetaan;

7.1.4 ottamaan käyttöön tehokkaita järjestelmiä rokotteiden ja niiden turvallisuuden seurantaan sen jälkeen, kun niitä on levitetty väestölle, sekä niiden pitkän aikavälin vaikutusten seuraamiseksi;

7.1.5 ottamaan käyttöön riippumattomia rokotekorvausohjelmia, joilla varmistetaan rokottamisesta aiheutuneet kohtuuttomat vahingot ja haitat;

7.1.6 kiinnittämään erityistä huomiota lääkealan johtajien tai lääkeyhtiöiden mahdolliseen sisäpiirikauppaan, jolla he pyrkivät rikastumaan tarpeettomasti kansan kustannuksella. Tämä tehdään noudattamalla päätöslauselman 2071 (2015) ”Kansanterveys ja lääketeollisuuden edut: Kuinka taata kansanterveydelle kuuluva etusija?”;

7.1.7 ylittämään patenteista ja immateriaalioikeuksista johtuvat esteet ja rajoitukset, jotta voidaan varmistaa rokotteiden laaja tuotanto ja jakelu kaikissa maissa ja kaikille kansalaisille;

7.2 Covid-19-rokotteiden jakamisen osalta:

7.2.1 varmistamaan Oviedon yleissopimuksen 3. artiklassa vahvistetun oikeudenmukaisen terveydenhuollon saatavuuden periaatteen noudattamisen kansallisissa rokotustenjakosuunnitelmissa, jotta voidaan taata, että Covid-19-rokotteet ovat väestön saatavilla sukupuolesta, rodusta, uskonnosta, oikeudellisesta tai sosioekonomisesta asemasta, maksukyvystä, sijainnista tai muista tekijöistä riippumatta, jotka usein lisäävät väestön epätasa-arvoa;

7.2.2 kehittämään strategioita Covid-19-rokotteiden tasapuoliselle jakelulle jäsenvaltioiden sisällä ottaen huomioon, että tarjonta on aluksi vähäistä, ja suunnitella, miten rokotusohjelmia laajennetaan tarjonnan kasvaessa; noudattamaan riippumattomien kansallisten, eurooppalaisten ja kansainvälisten bioetiikan komiteoiden ja instituutioiden sekä WHO:n neuvoja näiden strategioiden kehittämisessä;

7.2.3 varmistamaan, että samoihin ensisijaisiin ryhmiin kuuluvia henkilöitä kohdellaan tasapuolisesti, kiinnittäen erityistä huomiota heikoimmassa asemassa oleviin, kuten ikääntyneisiin, perussairauksia omaaviin ja terveydenhuollon työntekijöihin, erityisesti niihin, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden kanssa, sekä ihmisiin, jotka työskentelevät välttämättömän infrastruktuurin aloilla ja julkisissa palveluissa, erityisesti sosiaalipalveluissa, julkisessa liikenteessä, lainvalvonnassa ja kouluissa, sekä vähittäiskaupassa;

7.2.4 edistämään tasapuolisuutta Covid-19-rokotteiden saatavuudessa maiden välillä tukemalla kansainvälisiä toimia, kuten Access to Covid-19 Tools (ACT) Accelerator (ACT-Accelerator) ja sen COVAX-välinettä;

7.2.5 pidättäytymään varastoimasta Covid-19-rokotteita, koska tämä heikentää muiden maiden mahdollisuuksia hankkia rokotteita väestölleen ja varmistamaan, että varastointi ei johda rokotteiden hintojen nousuun niille, jotka eivät pysty varastoimaan; suorittamaan tarkastuksia ja asianmukaisesti huolehtimaan rokotteiden nopeasta käyttöönotosta vähimmäiskustannuksilla perustuen tarpeeseen markkinavoimien sijaan;

7.2.6 varmistamaan, että jokainen maa pystyy rokottamaan terveydenhuollon työntekijänsä ja haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät ennen kuin rokotus siirretään riskittömille ryhmille, harkiten siis myös rokoteannosten lahjoittamista tai sen hyväsksymistä, että etusija annetaan maille, jotka eivät vielä ole näitä ryhmiä rokottaneet. Pitäen mielessä, että rokoteannosten oikeudenmukainen ja maailmanlaajuisesti tasapuolinen jakaminen on tehokkain tapa voittaa pandemia ja vähentää siihen liittyviä sosioekonomisia rasitteita;

7.2.7 varmistamaan, että Covid-19-rokotteet, joiden turvallisuus ja tehokkuus on varmistettu, ovat tulevaisuudessa kaikkien niitä tarvitsevien saatavilla, turvautumalla tarvittaessa pakollisiin lisensseihin vastineeksi rojaltien maksamisesta;

7.3 korkean rokotekattavuuden varmistamiseen liittyen:

7.3.1 varmistamaan, että kansalaisille ilmoitetaan, että rokotus ei ole pakollinen ja että ketään ei painosteta poliittisesti, sosiaalisesti tai millään muulla tavalla ottamaan rokotetta, mikäli ei itse sitä halua ottaa;

7.3.2 varmistamaan, että ketään ei syrjitä sen vuoksi, että hän ei ole ottanut rokotetta, johtuen mahdollisista terveysriskeistä tai siitä, ettei kyseinen henkilö ole halunnut ottaa rokotetta;

7.3.3 ryhtymään varhaisiin tehokkaisiin toimiin Covid-19-rokotteita koskevien väärien tietojen ja epäröinnin torjumiseksi;

7.3.4 jakamaan avointa tietoa rokotteiden turvallisuudesta ja mahdollisista sivuvaikutuksista sekä työskentelemään sosiaalisen median alustojen kanssa ja sääntelemään niitä väärän tiedon leviämisen estämiseksi;

7.3.5 tiedottamaan avoimesti rokotteen valmistajien kanssa tehtyjen sopimusten sisällöistä ja asettamaan ne julkisesti saataville parlamentaariseen ja julkiseen tarkasteluun;

7.3.6 tekemään yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja/tai muiden paikallisten toimijoiden kanssa tavoittaakseen syrjäytyneitä ryhmiä;

7.3.7 osallistumaan paikallisyhteisöjen kanssa rokotteiden käyttöönottoa tukevien räätälöityjen strategioiden kehittämisessä ja toteuttamisessa;

7.4 lasten Covid-19-rokotuksiin liittyen;

7.4.1 varmistamaan tasapaino lasten rokotusten nopean kehityksen ja turvallisuuteen ja tehokkuuteen liittyvien asioiden käsittelyn välillä sekä varmistamaan kaikkien lapsille annettavien rokotteiden täydellinen turvallisuus ja tehokkuus, keskittyen lapsen etuun, noudattaen YK:n yleissopimusta lapsen oikeuksista;

7.4.2 varmistamaan korkealaatuiset kokeet huolehtien asianmukaisista suojatoimenpiteistä kansainvälisten oikeudellisten standardien ja ohjeiden mukaisesti, mukaan lukien hyötyjen ja riskien oikeudenmukainen jakautuminen tutkittavien lasten kesken;

7.4.3 varmistamaan, että lasten toiveet otetaan asianmukaisesti huomioon heidän ikänsä ja kypsyytensä mukaisesti; jos lapsen suostumusta ei voida saada, täytyy varmistaa, että tarvittava sopimus solmitaan muussa muodossa ja että se perustuu luotettavaan ja lapsen iälle sopivaan tietoon;

7.4.4 tukemaan Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahastoa (UNICEF) sen pyrkimyksissä toimittaa rokotteet valmistajilta, joilla on sopimus COVAX -järjestelyn kanssa, niille jotka niitä eniten tarvitsevat;

7.5 Covid-19-rokotteiden pitkän aikavälin vaikutusten ja niiden turvallisuuden seurantaan liittyen;

7.5.1 varmistamaan kansainvälinen yhteistyö, jotta ajoissa havaitaan ja selvitetään turvallisuuspoikkeamat käyttäen reaaliaikaista globaalia datanvaihtoa rokotusten haittavaikutuksista (adverse events following immunization, AEFI);

7.5.2 käyttämään rokotustodistuksia vain määrättyyn tarkoitukseensa rokotteen tehokkuuden, mahdollisten sivuvaikutusten ja haittavaikutusten seurantaan;

7.5.3 poistamaan kaikki aukot AEFI -tietoja käsittelevien paikallisten, alueellisten ja kansainvälisten kansanterveysviranomaisten välisestä viestinnästä ja poistamaan heikkoudet olemassa olevista terveystietoverkoista;

7.5.4 tuomaan lääketurvatoiminta lähemmäs terveydenhuoltojärjestelmiä;

7.5.5 tukemaan kehittyvää “adversomics” -tutkimusalaa, joka tutkii yksilöiden välisiä vaihteluja rokotevasteissa luontaisen immuniteetin, mikrobiomien ja immunogenetiikan erojen perusteella.

8. Viitaten päätöslauselmaan 2337 (2020) Covid-19-pandemian kohtaaminen demokratioissa, yleiskokous vahvistaa uudelleen, että parlamenttien on demokratian kulmakivi-instituutioina jatkettava kolmijakoista rooliaan edustuksessa, lainsäädännössä ja valvonnassa näissä pandemiaolosuhteissa. Näin ollen yleiskokous kehottaa parlamentteja käyttämään näitä valtuuksiaan asianmukaisesti myös Covid-19-rokotteiden kehittämisen, jakamisen ja jakelun osalta.

Jaa artikkeli sosiaalisessa mediassa:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter

Osallistu keskusteluun! Kommentointi ei vaadi kirjautumista.

guest
3 Kommenttia
Vanhin
Uusin Äänestetyin
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Hely aleppäkoski
Hely aleppäkoski
2 kuukautta sitten

Voi, VOI,
kun näitä ohjeita olisi noudatettu! Kyllä nyt asiat olisivat aivan toisella tolalla! Nyt rokotteesta kieltäytyjiä ilkeästi vainotaan! Elämme suorastaan pakanallisen kehittymätöntä aikaa!

Last edited 2 kuukautta sitten by Hely aleppäkoski
Kati Sironen
Kati Sironen
2 kuukautta sitten

Onko maskeista ja niiden käytöstä mitään vastaavaa julkaisua?

Liedon Jorma
Liedon Jorma
2 kuukautta sitten

”Resolutions made by the Assembly are not legally binding on member states or on the EU, though they do hold political influence and moral authority.”

3
0
Osallistu keskusteluun sivun alaosassax
()
x