MEDIAN ROOLI SIVISTYSVALTIOSSA

Vanhan valtioteorian mukaan nykyaikaiset valtiosäännöt ovat vaikuttuneet vallanjako-opista, jossa toimeenpano-, lainsäädäntö- ja tuomiovallan on kuuluttava eri elimille.

On puhuttu, että neljäs valtiomahti olisi media.

”Media vahtii mahdollisia epäkohtia yhteiskunnassa
tai valtaapitävien väärinkäytöksiä” -vastauksia.fi

Wiktionary:

Vallan vahtikoira:

1. (kuvaannollisesti) kriittinen lehdistö, kriittinen media, valtiosta riippumattomat tiedotusvälineet

Liittyvät sanat: neljäs valtiomahti

Neljäs valtiomahti:

1. (kuvaannollisesti) lehdistö, media

Liittyvät sanat: vallan vahtikoira

”Sanomalehden kuuluu olla vallan vahtikoira

eli olla kriittinen julkisen vallan tarkkailija ja raportoija”

| Urbaani sanakirja

Ulkoministeriön artikkeli aiheesta:

MEDIA: VALLAN VAHTIKOIRA

Sivistysvaltioissa hallitsevien ja hallittujen suhteissa median tulisi pääsääntöisesti asettua hallittujen puolelle. Parhaiten toimiva media tasapainottaa valtasuhteita kansan, kansalaisten eduksi. Tällöin mediasta tulee tavallaan poliittinen, muttei valtiollinen toimija.

Olennainen kysymys kaikkialla on, kuka omistaa median. Diktatuureissa media on valtion omaisuutta ja toimii sen mukaisesti. Muualla joukkoviestimet ovat paljolti yksityisessä omistuksessa. Ne voivat tietenkin itse päättää, asettuvatko ne hallitsevien vai hallittujen puolelle ainaisessa valtakamppailussa.

Poliittisesta roolistaan media ei voi irtautua vaikka monet viestimet niin haluaisivat. Jopa viihteellisimmät radiokanavat tai lehdet ovat poliittisia ainakin niin, että ne höttösisällöllään tyhmistävät kansaa vieraantumaan pois yhteiskunnallisten asian seuraamisesta. Tällainen media palvelee epäsuorasti valtaa pitäviä.

Vallan vahtikoirana media voi osallistua merkittävästi poliittiseen toimintaan julkistamisvallallaan. Sen keinot ovat moninaiset. Media voi nostaa tai upottaa poliittisia toimijoita niin hallituksen kuin opposition puolella. Viime eduskuntavaaleissamme muutamat ehdokkaat putosivat vallasta ilmiselvästi mediassa – tosin myös tosielämässä – tahraantuneen maineensa vuoksi.

Vesa Jaakola

Kirjoittaja on ulkoministeriön lähetystöneuvos.

 

Suomessa Julkisen sanan neuvoston tehtävä on valvoa sanan- ja julkaisunvapautta maassa. Sen ensisijainen tehtävä on ratkaista kanteita ja ylläpitää hyvää journalistista tapaa.

Jotta suomalaisten luottamus mediaan säilyy myös jatkossa, onkin ensiarvoisen tärkeää, että Julkisen sanan neuvosto voi Eero Hyvösen johdolla vahtia, että Suomessa medialla on korkeatasoinen sanan- ja julkaisemisen vapaus. Sananvapaudessa on kuitenkin rajansa. Media on vallan vahtikoira, ja Julkisen sanan neuvosto pitää huolen että pureminen ei ole sallittua.

-Terhi Raikas, Globalisti-lehti 2/2021